Koffin Insta hallussa

Olin työharjoittelussa viisi päivää Sinebrychoffilla, Keravalla. Työharjoittelun aikana pääsin tekemään, kokemaan ja näkemään jos jonkinmoista. Työharjoittelussa parasta ehdottomasti oli työilmapiiri, mikä olikin koko rakennuksessa työnkuvasta riippumatta aivan huikea.

IMG_2546

Maanantaina paikalle oli helppo saapua, sillä olen käynyt Sinebrychoffilla useamman kerran. Jännitystä ei ollut ilmassa ollenkaan ja olin enemmänkin innoissani. Aulassa kerroin asiani ja melko pian minut tultiinkin noutamaan yläkerran puolelle. Kiertelimme samalla rakennusta, mikä olikin hyvin sekava. Ensimmäinen harjoittelupäivän aamu kuluikin SAK:n valokuvaajan ja haastattelijan matkassa logistiikan puolella. Päivä ja iltapäivä kului erinäisissä palavereissa ja työkavereihin tutustuessa.

Tiistai alkoi hyvinkin vauhdikkaasti kuunnellen ja keskustellen Timo Mikkolan kanssa SInebrychoffin historiasta, tavoitteista, tuotteista, ympäristöystävällisyydestä ja oikeastaan kaikesta, mikä vain yritykseen liittyy. Tämän kattavan powerpoint-esityksen jälkeen olin työkavereiden mukana Skype –palaverissa. Palaveri käytiin englanniksi, ja oli oikein mielenkiintoinen kokemus. Sittemmin pohdittiin hieman viikon ohjelmaa eli mitä pystyisin tekemään. Päädyimme siihen että kaappaan SInebrychoffin Instagramin viikon ajaksi. Sinne tarkoitus olisi laittaa hieman erilaista sisältöä kuin mitä tähän saakka on ollut. Tiistaina tapasin myös Marja-Liisa Weckströmin.

Keskiviikkona, tuli tehtyä vaikka ja mitä. Aamupäivällä tutkiskelin Sinebrychoffin historiaa ja tein siitä pienen päivityksen Instagramiin. Myöhemmin päivällä suunnittelin tulevia päivityksiä ja olin mukana skypepalaverissa. Pääsin myös käymään tehdaskierroksella! Oli huippua nähdä miten eri juomia valmistetaan. Tuotannon tehot olivat kyllä ihan uskomattoman suuret, nopeampi ja uudempi tölkkilinja valmistaa 90 000 tölkkiä tunnissa, hitaampi 70 000. Keskiviikon jälkeen harjoittelua olisi enää puolet edessä. Aika oli kulunut todella nopeasti.

IMG_2569

Torstaina oli luvassa Crisp-lähettiläiden haastatteluja ruokalassa. Crisp-lähettiläitä ovat Seksikäs Suklaa, Dosdela, Natathewhitetrash ja Roope Salminen. He kertoivat kokemuksistaan alkoholittomaan olueen liittyen. Muun muassa Roope Salminen sanoi joka keikan jälkeisen ryyppäämisen käyneen raskaaksi ja terveydellekin haitalliseksi. Kuitenkin hän piti oivana vaihtoehtona juoda se muutama alkoholiton olut alkoholillisen sijaan. Crispihän on Sinebrychoffin uusi lanseeraus, jonka kampanjointi ja mainonta on kovaa vauhtia käynnissä. Tämän lisäksi menimme auttamaan infotv –ruudun asentamisessa.

IMG_2637

Perjantai eli harjoittelun viimeinen päivä. Kävimme panimolla, korkee –varastossa ja pubissa. Tein vielä viimeisiä instapäivityksiä ja täyttelin itsearviointilomakkeita. Kaiken kaikkiaan harjoittelu meni tosi äkkiä, ja perjantaina olikin hieman haikea fiilis lähteä pois, heti kun oli yhtään oppinut talon tavoille ja kulkemaan rakennuksessa itsenäisesti. Harjoittelusta päällimäisenä mieleen jäivät tehdaskierros ja muutamat työntekijät kertomuksineen.

Eevi Alaputto

Mainokset

Nykypäivän musiikkikulttuuri

Musiikin kuuntelu tai sen tekeminen on suuri osa monen ihmisen elämää. Se voi olla harrastus, työ tai vaikka pelkkä vapaa-ajan viete. Musiikilla etsitään usein ymmärrystä ja sympatiaa erilaisiin tunnetiloihin, kuten suruun, iloon ja rentoutumiseen. Se on luokiteltu äänelliseksi taiteen ja viestinnän muodoksi, mikä välittää viestejä, aiheuttaa mielihyvää, tukee verbaalisia ja matemaattisia taitoja ja vaikuttaa mielialaan ja vireystilaan. Tein tutkimuksen Erkko-lukion opiskelijoiden musiikkimausta, kuinka paljon he keskimäärin kuuntelevat musiikkia, sekä sen vaikutuksesta heidän elämäänsä.

Monet ihmiset pitävät aivan täysin eri tyyppisistä genreistä ja jotkut taas ovat kaikkiruokaisia musiikin suhteen. Musiikkikappaleet koostuvat monesta eri osa-alueesta, minkä takia ihmisiä viehättävät eri kappaleet eri syistä. Esimerkiksi jotkut kuuntelevat kappaleiden sanoituksia miettien niiden syvempää merkitystä ja tarinaa, ja siksi tykästyvät tiettyihin lauluihin. Jotkut taas kuuntelevat musiikin melodiaa, koska soundin pitää olla mieleen jäävä ja sen on hyvä erottua joukosta. Tai sitten joillain kappaleilla voi olla jollekin tunneperäinen syy, mikä tuo muistoja mieleen.

 

Mikä tekee musiikista hyvää? Minkälaista musiikkia kuuntelet?

Aapo Niklander, 18 v. – ’’Eniten musiikista tekee hyvää varmaan melodiat, mutta hyvät sanat ovat bonusta. Laulun lisäksi aika paljon soittimet/instrumentaali, sekä ’mukana laulettavuus’ ovat myös tärkeitä kriteerejä. Kuuntelen enimmäkseen englanninkielisiä hip hop artisteja, kuten Frank Oceania ja Kanye Westiä. Joskus kuuntelen myös pop ja R&B musiikkia.’’

Jenna Kanniainen, 19 v. – ’’Ensimmäisenä kiinnitän huomiota melodiaan, mutta sanoitukset yleensä vaikuttavat siihen jatkanko kuuntelemista. Kuuntelen musiikkia hyvin sekalaisesti, mutta suurimmat genret ovat varmaankin pop, rock, edm, sekä rap. Viime aikoina olen kuunnellut esimerkiksi Panic! At the disco, Hollywood Undead, Fly By Midnight, The Chainsmokers, The Neighborhood, Bastille, The weeknd, sekä Vesta.’’

Samuel Leipola, 17 v. – ’’Päällepäin minuun vetoaa melodia, mutta monista biiseistä tykkään ihan vain sanojen perusteella. Kuuntelen milloin mitäkin fiiliksen mukaan, mutta eniten amerikkalaisia rapartisteja, kuten Lil Uzi Vert ja Xxxtentacion.’’

 

Tuhansien tai jopa miljoonien ihmisten musiikin kuuntelu on lisääntynyt viime vuosikymmeninä Suomessa ja ulkomailla uusien sovellusten avulla. Ne helpottavat musiikin saamista korvien ulottuville. Kyselyyni vastanneet lukiolaiset kuuntelevat musiikkia vuorokauden aikana keskimäärin noin kolme tuntia ja suosituimmat musiikin lähteet olivat Spotify sekä Youtube.

Musiikkia voi kuunnella yksin, kavereiden kanssa tai suuremmissa tapahtumissa, kuten konserteissa. Se antaa aihetta iloon ja tuo ihmisiä yhteen, mutta jakaa myös paljon mielipiteitä. Musiikkia on tehty jokaiseen aikaan, paikkaan ja tilanteeseen.

Millaisissa tilanteissa kuuntelet useimmin musiikkia?

Miisa Eerola, 18 v. – Kun minun tarvitsee keskittyä, autoa ajaessa, sekä kavereiden kanssa vapaa-ajalla.

Eevi Alaputto, 18 v. – Kuuntelen eniten musiikkia autossa, töissä, kavereiden kanssa hengaillessa ja kun tarvitsee keskittyä johonkin.

 

Musiikkia on kaikenlaista, mutta silti jokaiselle kappaleelle ja genrelle löytyy omanlaisensa kuuntelija. Musiikki on osa kulttuuria ja viihdettä, joka protestoi, vaikuttaa ja viihdyttää ihmisiä. Musiikki antaa eloa ja ulottuvuuksia monissa taiteen lajeissa, kuten tanssi-, teatteri- ja elokuvataiteessa. Musiikkia on joka puolella keskuudessamme, joten olemme kaikki osana nykyajan kulttuuria.

Saga Karonen 

Virolaisten ja suomalaisten nuorten mietteitä

 

Suomeen 24.2.2018 saapunut valokuvanäyttely ”Tulevikusild SUOMI100EESTI Silta tulevaisuuteen” avaa nuorten ajatuksia kansainvälisemmästä sekä suvaitsevammasta yhteiskunnasta paikallisten erikoisuuksien säilyttämisen rajoissa.

Sen tarkoituksena on avata myös nuorien tulevaisuuden ajattelua. Näyttelyssä pyritään selvittämään mitä nuorten mielestä vanhemmat sukupolvet olivat antaneet evääksi seuraavaa sataa vuotta varten.

Projektin toteuttajina toimivat suomalainen elokuvantekijä/valokuvaaja Sanna Larmola sekä virolainen opettaja Ruth Rappold. Näyttelyssä on valokuvattu sekä haastateltu 50 nuorta Suomesta että 50 Virosta. Suomalaisista kaksi on Orimattilasta.

Näyttely on esillä  Pasilan kirjastossa 12. 3.  ̶ 31. 3. 2018.

Mielenkiintoisuus veti mukaan

Eveliina Lohikainen kertoi SUOMI100EESTI-projektin kuulostaneen mielenkiintoiselta, joten hän osallistui siihen. Projektissa osallistuneilta nuorilta kysyttiin kysymyksiä liittyen tasa-arvoon ja Suomen ja Viron samanlaisuuten.

Anette Jeremejew puolestaan kertoi Eveliinan kannustaneen hänet mukaan ja kaverukset ajattelivat siitä tulevan hauska kokemus. Aneten mukaan projektissa kysyttiin tulevaisuuden suunnitelmia, mielipiteitä maahanmuutosta sekä Viroon liittyviä kysymyksiä. ”Hauska kokemus kaikin puolin.”

Eveliina ja Anette

Veeti Viksten

Sukulaiskansan satavuotispäivä lähestyy

Suomi täytti 100 vuotta 6.12.2017 ja vajaan viikon päässä häämöttävät Viron 100-vuotisjuhlat. Viro on meidän eteläinen naapurimme, joka tunnetaan maailmalla tietotekniikastaan, alhaisista veroistaan ja halvasta alkoholistaan. Mutta mistä me suomalaiset olemme tunnettuja Virossa?

Ylen Kioski latasi vuonna 2015 Youtubeen videon, jossa toimittaja kävi Tallinan Viru-kauppakeskuksessa kysymässä mielenkiintoisella tavalla virolaisten mielipiteitä meistä suomalaisista. Kioskin työntekijä Petski Westerholm oli Viru-keskuksessa ilman paitaa. Hänen yläruumiiseensa oli mahdollista mennä kirjoittamaan oma mielipide Suomesta ja suomalaisista. Suomalaisia kuvattiin mm. rohkeiksi, hitaiksi ja mahtaviksi, hyviksi jääkiekon pelaajiksi, bilettäjiksi, huonoiksi turisteiksi mutta myös hyviksi isänniksi ja alkoholia rakastaviksi.

Videon voi katsoa tästä: Mitä mieltä suomalaisista?

Suomi itsenäistyi Venäjästä 6.12.1917, Viro 24.2.1918. Viro taisteli pian Suomen tavoin sisällissodan Venäjän tukemia sosialisteja ja työväkeä vastaan. Molemmat selvisivät sisällissodistaan ja jatkoivat rauhallista eloaan 30luvun loppuun saakka kunnes Neuvostoliitto vaati puolustustukikohtia Baltian maista. Viro suostui muiden tavoin vaatimuksiin ja päätyi pian osaksi Neuvostoliittoa. Suomelta vaadittiin maaalueita silloiselta Karjalan kannakselta ja tukikohtaa Hankoon mutta Suomi ei suostunut. Viro eli osana Neuvostoliittoa sen romahtamiseen vuoteen 1991 asti, jolloin maa irtautui ja julistautui jälleen Viron tasavallaksi.

Vaikka Viro oli osa NL:oa vuosikymmeniä, kokevat virolaiset olleensa miehitettyjä ja aikovat juhlia 100vuotisjuhliaan vuonna 2018.

Valtteri Kyöstilä

Kulissien takaa

aapo ja jenna

Aapo Niklander ja Jenna Kanniainen ovat itsevarmoja menestyksestään vanhojen tansseissa. He löysivät toistensa tanssiparien muodostumisen loppuvaiheessa. Jenna on vanhojen tanssien veteraani, Aapo seuraa vanhempien sisarustensa jalanjälkiä tanssilattialle.

Veeti ja Peach

Veeti Tuomala ja vaihto-oppilas Pattamawadee Noknoi Thaimaasta. Pari on ensikertalainen ja tanssilattia on heille aivan uusi kokemus. Ensikertalaisuudestaan huolimatta Tuomalaa ei jännitä toisin kuin hänen tanssipariaan. Jännityksestä huolimatta Noknoi on pitänyt suomalaisesta tanssikokemuksestaan mutta hänen mielestään jotkut liikkeet ovat olleet vaativia.

Liisa Gavrilova

Kakkoset

”Vanhojentansseihin lähdetään rennoilla fiiliksillä”, kertoo Nuutti Partanen (vas) perjantaiaamuna. Sitä ennen Wanhat järjestivät lukion salissa perinteiseen tapaan nasutuksen, jonka pääidea on osoittaa 1. vuositason opiskelijoille heidän paikkansa koulussa. Nasutuksessa ykköset pääsivät tanssimaan muun muassa Sutsisatsin tahtiin uimalasit ja jääkiekkokypärät päässään. 

Veeti Viksten

 

Hollywood saapui Erkkoon

Torstaina 15.2 jälleen kerran lukiomme abiturientit saivat pukeutua penkkariasuihinsa. Tällä kertaa teemana oli Hollywood ja sieltä tutut hahmot.

Huumoria salissa

Perinteisesti koko koulu kokoontui lukion saliin, jossa abiturientit esittivät abivideon. Sen avulla he kertoivat huumoria käyttäen lukiossa olemisesta ja opiskelussa menestymisestä. Videolla nähtiin autolla hurjastelua, erkkolaisten oma F.R.I.E.N.D.S ja Selviytyjät-sketsi sekä paljon muita hassun hauskoja kohtauksia.

Seuraavaksi oli vuorossa ”vastaa tai maista”- parikilpailuja, joissa osallistujia pommitettiin kovilla kysymyksillä. Jos ei halunnut vastata, sai mahdollisuuden syödä järjestäjien tekemiä erikoisia syötäviä tai juomia. Lukion kakkosille annettiin mahdollisuus ansaita 50 euroa vastaamalle kymmeneen kouluaineisiin liittyvään kysymykseen. Kuudesta osallistujasta Aapo Niklander melkein onnistui viemään 50 euron palkinnon kotiin kunnes viimeinen oljenkorsikaan ei pelastanut pitkälle edennyttä opiskelijaa. Tämän kilpailun jälkeen abiturientit järjestivät myös Oscar-gaalan, jossa kaikki kolme abiturienttien luokanvalvojaa palkittiin.

Paha ja hyvä kohtasivat

 

DSC_0068

Miika Nevajärvi (yllä) päätti pukeutua Star Wars-elokuvien General Grivoukseksi. Puvun hän oli hankkinut Saksasta mutta kuulemma puvun alkuperä on Kiinassa.

IMG-20180215-WA0075

(vasemmalla yllä) Tuomas Riihelä pukeutui Men in black-elokuvan tyyppiseksi agentiksi. Riihelän puku oli hänelle sopivan tyylinen.

(keskellä yllä) Anton Salosen puku on Batman-elokuvista tuttu Jokeri. Syyksi asun valintaan Salonen sanoi sen sopivan tyyliinsä.

(oikealla yllä) Ville Mikkeli pukeutui vuorostaan myös Star Wars-tyylisesti Jediksi. Mikkelillä itsellään ei ole suurempaa syytä puvun valitsemiseen.

DSC_0070

Tomi Lehtimäki (yllä) oli pukeutunut ruttolääkärin asuun. Syyksi tähän pukeutumiseen oli se, että hän saisi tökkiä muita ihmisiä kepillä.

IMG-20180215-WA0086

Iina Honkanen (yllä) pukeutui Liisa Ihmemaassa-kirjan Hulluksi hatuksi. Erityistä syytä puvun valintaan ei ole.

IMG-20180215-WA0039

Sire Mai Soosilla ja Marianne Mattila (yllä) pukeutuivat Harry Potterin hahmoiksi. Soosilla valitsi asunsa koska hän pitää Harry Potter-kirjoista ja valittu hahmo on hänen laillaan vaaleatukkainen. Mattila päättyi muuten vaan valitsemaan tämän tyyppisen asun.

DSC_0075

Ruokailun jälkeen abiturientit kiipesivät rekkojen lavoille, joille oli kiinnitetty lakonoita. Niissä luki mm. Abiversaali, Varokaa heikkoja abeja, Lukio – uhka vai mahdollisuus jne. Autot lähtivät kaupunkikierrokselle, missä hankitut 360 kiloa karkkia katosivat.

Valtteri Kyöstilä ja Liisa Gavrilova

Jotain uutta kaikille

Ennen joululomaa koululle saapui uudessa Erasmus –projektissa toimivista partnerimaista vähintään neljä nuorta joka maasta (Portugali, Espanja, Italia, Turkki ja Puola). Projektin kansainvälisyys toi jokaiselle uusia kokemuksia, ystäviä ja erityisesti paljon uutta tietoa robotiikasta.

Suomalaiset nuoret muistelivat lämmöllä koko viikon tapahtumia ja kohokohtia. Parhaat hetket heidän mielestään olivat yhdessä vietetyt illat ja Lahteen tehty reissu. Projektiviikon suhteen järjestelyt ja odotukset toteutuivat pääosin hyvin. Lukion kakkosluokkaa käyvät Lauri Luojukoski ja Miisa Eerola lähtivät projektiin päästäkseen tutustumaan uusiin ihmisiin ja kulttuureihin ulkomailla.

Erasmus 1

Suomalaiset projektiin osallistujat.

Ulkomaisilla nuorilla oli monia odotuksia Suomesta

Alessandro, 18-vuotias poika Italiasta:

What did you expect when you arrived in Finland? – I expect to stay for more days here.

Why are you in this project? – I am in this project because I attend the robotic course in my School.

What do you know about Finland now? – I know so many things.

How much have you studied robotics and technology? – I study robotics for many hours.

What were the highlights for you? – Salmiakki and all the people.

Sandra, 17-vuotias Espanjalainen tyttö:

What did you expect when you arrived in Finland – I thought it was colder.

Why are you in this project? – I’m in this project because I like learning new things about other places and traveling.

What do you know about Finland now? – I know a lot more, haha.

How much have you studied robotics and technology? – Not too much, maybe a year.

What were the highlights for you? – The people.

Milcia, 17-vuotias tyttö Puolasta:

What did you expect when you arrived in Finland –  I expected more snow and that people will be more talkative.

Why are you in this project? – I am in this project because my grades are good and my teacher choose me. I chose going to Finland bacause I was so intrested in that country and wanted to see a reindeer.

What do you know about Finland now? – That reindeers live in the north, there’s not that cold as I thought. Now I know that people from Finland aren’t talkative and they have a different perceptibility for coldness.

How much have you studied robotics and technology? – In Finland there was my first time with robotics, I have never studied it before. I learned a lot there about it.

What were the highlights for you? – The day with robotics and when we played some competitions. Snowballfights were definitely the best. I also liked the people from Portugal, they were funny.

Erasmus 2

Erasmus-ohjelma sitoo Eurooppaa yhteen

Euroopan Unionin rahoittama Erasmus-ohjelma (European Region Action Scheme for the Mobility of University Students) oli aikaisemmin suunnattu vain korkeakouluopiskelijoille. Kouluilla oli myös mahdollisuus hakea avustusta hankkeita varten ja nämä koulujen väliset strategiset kumppanuushankkeet oli nimeltään Comenius-projekteja. Vuonna 2014 koko systeemi uusittiin ja Comenius-hankkeesta tuli Erasmus + KA2. Kumppanuushankkeet perustuvat koulun kehittämistarpeisiin. Ne antavat mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa tutustumalla muiden Euroopan maiden koulutusjärjestelmiin, vertailemalla ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä ja työskentelemällä yhteisen aiheen kanssa.

Tällä hetkellä Erkko-lukio on mukana Erasmus+ KA2-projektissa, jonka nimi on Technology for All. Osallistujamaina ovat Turkki (koordinaattori), Espanja, Italia, Portugali ja Puola. Projekti on alkanut 1.9.2017 ja päättyy 31.8.2019. Hankkeeseen kuuluu työpajoja ulkomailla.

Partnerimaat kouluttavat ja tukevat niitä, joilla on vähemmän kokemusta robotiikasta. Opiskelijoille suunnattua teknologiakoulutusta on työpajoissa (vierailut) ja projektitöinä (kotimaassa), sekä opiskelijoiden ja opettajien tutustuminen uusiin kulttuureihin.

Erasmus 3

Erkko-lukio tavoittelee osaamistason nostoa

Lukion kansainvälisyysvastaava Karen Bachir kertoo, että koulua kiinnosti tämä aihe, koska haluttiin antaa opiskelijoille mahdollisuus opiskella robotiikkaa. Kursseja ei ole vielä ollut paljon, mutta tarkoituksena on lisätä robotiikan opetusta lähiaikoina. Orimattilan Yhteiskoulussa on myös useita opiskelijoita, jotka kuuluvat robotiikkakerhoon ja ovat osallistuneet kilpailuihin. Toivomus on, että he voisivat jatkaa robotiikan opiskelua lukossa.

Tämä on Bachirin mukaan erinomainen mahdollisuus opettajille saada ideoita muilta kokeneimmalta opettajilta, jotta voidaan kehittää omaa opetusta.

Hankkeen tavoitteena on myös kehittää analyyttistä ajattelua, totutella projektityöskentelyyn ja kansainvälistyminen. ”Toivomme, että opiskelijamme saisivat hyvät eväät ohjelmointiin ja robotiikkaan, ja tottuisivat projektityöskentelyn ulkomaalaisten kanssa”, Bachir toteaa.

Saga Karonen